Kun joulu onkin ohi.

Niityllä lunta. Hiljaiset kadut. 

 Taakse jo jäänyt on syksyn lohduttomuus. 

Muistojen virta. Lapsuuden sadut.

 Sanoma joulun, on uusi mahdollisuus.

Joulu on taas, riemuitkaa nyt.

Perinteiset Kauniit joululaulut, sekä Michael Bublen joululevy ovat taas jälleen kerran muutaman kuukauden loputtoman kuuntelun sekä pianonsoiton jäljiltä siirretty syrjään odottamaan ensi joulua. Tänä vuonna Tulkoon joulu, omien vanhempieni suosikkijoululauluna, sai vielä entistä syvemmän merkityksen muistuttaen rakastavasta perheestäni siellä meren toisella puolen.

Heti joulukuun alussa sain huomata, kuinka antamisen ilo ja muiden auttaminen nostattavat joulumieltä runsain mitoin, saadessani osallistua AFS-järjestön vuosittaiseen greippi ja appelsiini-vapaaehtoismyyjäisiin. Aamupäivä kului nopeasti tyhjentäessä hedelmäkuormaa rekan kyydistä yhdessä monien alueemme vaihto-oppilaiden kanssa, ja iltapäivän vietin AFS- tukihenkilöni Marilynin, sekä Maiten (vaihto-oppilas, joka vietti ensimmäisen viikkonsa asuen host-perheeni luona kanssani) kanssa edustaen järjestöä hedelmien tilaajille. Loistavan mutta työntäyteisen päivän jälkeen saimme molemmat vielä laatikollisen greippejä host-perheillemme vietäväksi.

Kaikki hedelmät tarkistimme mahdollisilta pilaantumisilta.

Joulukuun 6. päivänä sain juhlistaa Suomen itsenäisyyttä osallistumalla Hipnotic-ryhmän kanssa tanssikoulun vuosittaiseen joulunäytökseen, jota host-äitini sekä AFS- tukihenkilöni pääsivät ilokseni katsomaan. Esittämämme I can´t feel my face-tanssirutiinin ääressä olemme koko syyslukukauden ahertaneet, ja pääesiintymisemme tapahtuu tammikuussa suuressa Monsters of hiphop- tapahtumassa Washingtonissa. Viikonlopun mittaista tapahtumaa odotan innolla, erityisesti opetustuokioita ammattilaisten parissa, keitä opettajamme mukaan on hyvin mahdollista olla bongannut TV:stä erilaisista tanssiohjelmista. Vaikka tapahtuman aikataulu on itselleni vielä tässä vaiheessa epäselvä, tiedän että hiphop- tanssijoiden taso tulee olemaan todella korkea ammattilaisten tullessa laajalta alueelta esittelemään taitojaan mahdollisille tuleville työnantajille. Olen sanoinkuvaamattoman onnellinen pystyässeni ottamaan osaa tällaiseen tapahtumaan ja ylipäänsä jatkamaan tanssimista suosikkilajini parissa näin upean ryhmän kanssa.

 Videossa näkyy hyvin lyhyt pätkä esityksestämme, itse tulen

vasemmalta etureunaan tanssimaan.

12. päivä joulukuuta kuuluu ehdottomasti parhaisiin kokemuksiini koko tähänastisen matkan ajalta. Vaikka en itse lähes koskaan seuraa urheilutapahtumia, enkä miellä penkkiurheilua kovinkaan kehittäväksi ajanviettotavaksi, sai Portlandissa pelattu Blazer vs. Knicks -koripallopeli tämänkin tytön jännittämään tulosta loppusuoralle asti. Areenalle oli kokoontunut AFS- vaihto-oppilaita, host-perheenjäseniä, sekä muita vapaaehtoisia laajalta alueelta ympäri Länsi-Amerikkaa. Vaikka paikallinen joukkue hävisikin täpärästi, oli peli viihdyttävää katsottavaa. Illan päätteksi kaikki halukkaat vaihto-oppilaat saivat vielä mahdollisuuden astua itse pelikentälle ja laittaa koripallonheittotaitonsa koetukselle.

Pelin jälkeen tapasin vihdoinkin kaksi vaihto-oppilasta, suomalaisen Iidan ja ruotsalaisen Elsan, joiden oli tarkoitus yöpyä host-perheeni luona heidän host-perheidensä kaukaisen sijainnin takia. Ilta jatkui osaltamme yli puolenyön jutellessamme kaikesta tähänasti kokemastamme Amerikassa. Yllätyin kuullessani, kuinka paljon alueelliset erot vaikuttavatkaan arkeemme, vaikka samassa osavaltiossa asummekin. Lehmien lypsäminen, pienet koulut, ja maatalouteen keskittyvät oppitunnit ovat vastakohta omaan tämänhetkiseen elämääni Lake Oswegossa, yhdessä Oregonin varakkaimmissa asuinalueissa. Kuitenkin eroista huolimatta olemme kaikki kolme nauttineet ajastamme täällä runsain mitoin.

Tapahtuuko tämä oikesti minulle?

Laatuaikaa Marilynin sekä vaihto-oppilaiden parissa

Lopulta pääsin itsekin yrittämään samaiselle pelikentälle

Suomalainen geeniperimä...

Joululoma alkoi mukavissa merkeissä päästessäni kokeilemaan sisäluistelukaukaloa Portlandissa sijaitsevaan kauppakeskukseen kavereideni kanssa. Valitettavasti sain huomata ennakkoluuloni täkäläisten nuorten luistelutaidottomuudesta osoittautuvan melko oikeaksi. Sain kuitenkin itse nauttia luistelun vauhdista ja yrittää opastaa muutamaa kaveriani eteenpäinluistelussa sekä sirklaamisessa. Päivän liikuntasuorituksen jälkeen kävimme vielä yhdessä täyttävällä kiinalaistyyppisellä luonaalla sekä kiertelemässä muutamassa liikkeessä ennen kotiinpaluuta.

Loimme ääniä putkia soittamalla

Loman ensimmäisen viikon aikana kävin host-siskojeni kanssa Portland Children´s Museum:ssa, joka oli ikään kuin pienempi ja vähemmän tieteisiin painottuva versio Heurekasta. Pääsimme kokeilemaan savenmuotoilua, askartelemaan kierrätysmateriaaleista, tutkimaan ääniaaltoja ja leikkimään mm. eläinlääkäriä ja kauppaa. Sisäänpääsymaksuun sisältyi myös pääsy katsomaan mielenkiintoista esitystä, jossa esiteltiin erilaisia hulatansseja.

En välttynyt Star Wars-hysterialta

En aio valehdella. Aika ennen jouluaattoa oli henkisesti vaikeaa, vaikka olinkin yrittänyt olla varautunut romahdukseen. Omat ajatukseni ja tunteeni olivat niin ristiriitaisia, että välillä tuntui mahdottomalta selvittää, mitä oikeasti haluan. Vaikeimpina aikoina tuntui, että kaikki jouluun liittyvä oli kadoksissa, joulumieleni mukaanlukien. Pahinta oli huomata, kunka yleensä vuodein odottamimmastani päivästä tuli päivä, jota pelkäsin eniten.
Kaikesta huolimatta halusin nauttia tästä ainutkertaisesta mahdollisuudesta kokea amerikkalainen joulu. Selvisin masentavimman ajan yli, ja 24.12 vietin mahtavan aattoillan host-perheeni sekä heidän 20 sukulaisen ja tuttavan parissa syöden, jutellen, pianoa soittaen sekä pelaten hauskaa lahjanvaihtopeliä.

Yön aikana joulupukki oli ehtinyt vierailla talossamme, sillä joulupäivään herätessä kuusenalusta oli täynnä lahjoja. Sain myös ensimmäistä kertaa kurkistaa joulusukan sisään, ja huomata saaneeni pieniä lahjoja myös sitä kautta. Host-perheeltäni sain ihania lahjoja, jotka tulevat Suomessa muistuttamaan aina tästä joulusta sekä koko vuodesta. Onnekseni myös Suomesta tuomani lahjat kuten mummini kutomat villasukat otettiin ilolla vastaan perheen kesken.
 

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta